Timo Ekman Keskustelut jatkuvat osoitteissa https://www.facebook.com/Novellisti ja https://twitter.com/EkmanTJ. Molemmat profiilit ovat avoimia kelle tahansa luettavaksi ja kommentoitavaksi. Muut yhteydenotot osoitteeseen ekman.timo@gmail.com

Kaikki blogit puheenaiheesta Aluepolitiikka

Aluepolitiikasta alueellisen tasapainon politiikkaan

Aluepolitiikalla tarkoitetaan yleensä talouspoliittista toimintaa, jonka tarkoitus on vaikuttaa eri tasoisten alueiden kehitykseen. Suomalaisella aluepolitiikalla on pitkä historia. Tämän poliitikanlajin pioneerina voidaan pitää Urho Kekkosta, jonka hahmottelemalla Pohjois-Suomen teollistamisohjelmalla luotiin työtä ja hyvinvointia koko Suomeen. Monet haikailevat edelleen tällaisen aluepoliitikan perään.

Maaseutu pysyy asuttuna pitämättäkin

Taloustutkimus julkaisi maanantaina tutkimuksen, jossa kansalaisilta oli kysytty ”Pitääkö yhteiskunnan tukea sitä, että koko Suomi pysyy asuttuna?”. Tuloskin oli selkeä, jopa 79% vastaajista kannatti tällaista tukemista. Välittömästi tutkimuksen julkaisemisen jälkeen sosiaalinen media räjähti, kun tutkimuksen kysymystä moitittiin liian pyöreäksi ja tutkimuksen tekijää subjektiiviseksi. Kaupungistumiskehityksen vauhdittajat huusivat suureen ääneen, että koko maata ei yksinkertaisesti voi pitää asuttuna.

Ei Suomea ilman maaseutua

YLE uutisoi tänään (23.7.2018) tutkimustuloksesta, jonka mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaisi pitää koko maan asuttuna. Loppuun tietysti heitettiin pakollinen ”valtio maksaa viulut”.

Koko maan asuttuna pitäminen maksaa mansikoita

Ylen kysely koko Suomen asuttamisesta villitsi keskustalaisia – Tutkija: ”Koko maan asuttuna pitäminen ei ole todellisuutta” (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005766703.html) kännykällä blogaaminen on kypsää, mutta tämä nimenomainen asia on niin tärkeä, joten menkööt. Maailmassa ei ole yhtäkään maata, jossa muuttoliikkeen suunta on kaupungeista maalle - kyse on siis ns. megatrendistä, eli luonnonvoimaan verrattavissa olevasta ilmiöstä. Kaupungistumista ei voi kääntää, eikä edes pysäyttää.

Kokoomus tyhjentää Itä-Suomea

Kuopio ja Itä-Suomi saavat jälleen hallitukselta turpaan. Ministeri Kai Mykkäsen esitys keskittää taas yksi valtion hallinnon työpaikka Kuopiosta Helsinkiin on jatkumo hallituksen keskittävästä kokoomuslaisesta politiikasta. Kriisinhallintakeskuksen siirtoesitys kuvaa hallituksen surullista keskittämispolitiikkaa. Tekisi jo mieleni kirota!

Helsinkiläistä rasismia

Helsingin seudun kauppakamari julkaisi kuukausi sitten Yritysten todellinen verojalanjälki -tutkimuksen, jonka mukaan Uudeltamaalta kerätään veroja sen väestöosuutta enemmän ja se on yksityissektorin työpaikkojen osalta ykkönen (Kauppakamari-lehti 22.2.2018). Uusimaa kuulemma rahoittaa muuta Suomea. Tutkimuksen uutisoinnissa nousi perinteiseen tapaan esiin tämä pääkaupunkiseudun ja uusmaalaisten uhriutuminen siitä, miten he raukkaparat ja kyseiselle alueelle sijoittuneet yritykset joutuvat elättämään maakuntien yrityksiä ja periferiassa asuvia kansalaisia.

EU:n koheesiopolitiikka kantaa hedelmää

Europarlamentaarikko Nils Torvalds vaati 10. maaliskuuta julkaisemassaan kirjoituksessa EU:n koheesio- ja maatalouspolitiikan uudistamista. Torvaldsin mielestä Etelä-Italian esimerkki osoittaa, että EU:n rakennerahastot "eivät toimi". Ongelmista voidaan ja tulee keskustella avoimesti, mutta kuulisin mielelläni Torvaldsilta konkreettisia ajatuksia siitä, mihin suuntaan koheesiopolitiikkaa hänen mielestään tulisi kehittää.

Maakunta-sote on poikkeuksellisen härskiä aluepolitiikkaa

On kaikkien kansalaisten etu viime kädessä, että valtio panostaa kasvukeskuksiin. Kaupunkien elinvoimaisuuteen ja vetovoimaan pitää satsata – on suorastaan järjenvastaista ajaa päinvastaista politiikkaa. Säästäminen kasvavista kaupungeista (muuttovoittokunnista) ja rahojen jakaminen kuihtuvalle maaseudulle (muuttotappiokuntiin) on suorastaan hölmöläisten politiikkaa. Ei maamme elintasoa ylläpidetä tai nosteta heikosti pärjääviä alueita tekohengittämällä. Rahoitusta tulee laittaa sinne lisää, missä kasvun siemenet ovat jo olemassa.

Systeemitieteilijä arvioi sotea Lepomäen esityksestä eteenpäin kohti ratkaisua

Sote on niin vaativa aihe, varsinkin uudistuksen ollessa kesken, että ihan hierojan menetelmillä se ei ratkea.

Kaikista maailmassa tunnetuista tavoista ymmärtää kompleksisuus, ovat systeemiajattelu ja systeemien teoria (mukana kybernetiikka) ehdottomasti parasta tukea myöskin soten ymmärtämiselle eri muodoissaan. Suomessa näitä ei osata soveltaa yhteiskuntatasolla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä