Kaaos, joka jäi tulematta
Vajaat kahdeksan kuukautta nelosta on saanut maitokaupoista. Vajaat kuusi kuukautta on saanut yökerhot myydä viinaa puoli tuntia pitempään ja muut paikat 1,5-2,5 tuntia omalla ilmoituksella.
Lopputulos?
Neljännen veroluokan alkoholituotteet ovat vallanneet kauppojen hyllytilasta aika niukan osuuden, lonkerot näyttelevät vahvaa osaa. Hintaero kolmosolueen siinä kolminkertainen, joten tältä pohjalta niukan invaasion ymmärtää. Vanha kuolematon totuus, että halvin lager-olut on myydyin, on voimassa edelleen.
Nopea vilkaisu poisheitettyihin tölkkeihin ei tarjoa silmämääräisesti mitään merkittävää muutosta. Laivalta ja muista maista tuotujen pantittomien tölkkien osuus näyttää aavistuksen vähentyneen takavuosiin nähden. Hyvä niin, veroeurot jäävät kotimaahan maksakirroosien hoitoon.
Vaan kuinkas kapakoiden aukioloaikojen muutos?
En äkkiseltään muista vastaavaa tilannetta, mikä olisi säätelyn vapautumisen jälkeen tehnyt näin hiuksenhienoja muutoksia. Puoli kahdelta pilkkunsa antavat paikat antavat edelleen pilkkunsa puoli kaksi arkisin.
Siellä viikonlopussa tultu vanhaan maksimiin, kyllä, luit oikein, vanhaan maksimiin, eli alkoholia anniskellaan puoli neljään asti. Eli nykyisen lain sallimaa maksimia, 04:ää, ei käytä laskujeni mukaan kuin pari paikkaa.
Tämä on ehkä tämän vuoden vaikuttavimpia ilmiöitä vapaan markkinatalouden puolesta. Yrittäjät pitävät auki sen aikaa, mikä on liiketaloudellisesti kannattavaa. Mitään aukiolokartellia ei voi edes kuvitella, sillä anniskelupaikkojen omistuspohja on niin kirjava.
Tulikuuma kesä on ollut aivan ideaali puistoissa ja rannoilla pussikaljoittelulle. Mitään silmitöntä piikkiä ei ole näkynyt ihmisten määrissä tai tyhjissä tölkeissä koko kesänä. Virallisia tilastoja toki odotellessa, mutta ensimmäiset viitteet alkoholinkulutuksen suunnasta olivat jo viime talvelta, kun maitokaupoista tuli palautetta, että juuri mitään heilahdusta ei ole tapahtunut mihinkään suuntaan.
Raittiusväen ja erilaisten pekkapuskien kauhuskenaariot tuntuvat olevan entistä enemmän vailla pohjaa.
Tässä nopea silmämääräinen arvio Seinäjoelta.
Kuinkas muualla? Sana on vapaa kommenttikentässä.
Katastrofin uhka ja sitten sen torjunta antaa mielekkyyttä miltei puuhalle kuin puuhalle. Viittaan blogin ulkopuolelta ilmastokatastrofiin ja sen torjuntaan. Juopottelukatastrofi ja raittiustoiminta ovat sitten blogin aiheeseen kuuluvaa puuhastelua katastrofin ehkäisemiksi.
Järkyttävä fakta on, että usein puuhastelua parempi vaihtoehto olisikin olla tekemättä mitään. Tätä tietoa ei puuhastelija pysty ottamaan vastaan, koska se hävittää koko hänen merkityksensä.
Ilmoita asiaton viesti
No kyllähän kesähelteiden vaikutukset näkyivät selkeästi kauppojen juomahyllyillä. Vesi-, kivennäisvesi- ja alkoholittomien oluiden hyllyt ammottivat monin paikoin tyhjyyttään.
Odotan innolla millainen selitys keksitään sille, että ennätykselliset kesäkelitkään eivät saaneet suomalaisia ratkeamaan. Oli varmaan liian kuuma, ja nyt odotellaan pelko persiissä sitä kylmempää kesää.
Ilmoita asiaton viesti
Odotellaan nyt muutama vuosi ennen lopullisia johtopäätöksiä: vasta tilastot paljastavat, miten siinä kävi alkoholihaittojen suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos olisi odotettavissa jotain merkittävää haittaa, se näkyisi jo nyt. Silloin kun ensimmäinen kunnon alkoholiveron alennus tuli, niin muutaman kuukauden sisällä oli tilastoja alkoholinkulutuksen kasvusta.
Vaan miten se voisi kasvaa nelosoluen ja lonkeron osalta, kun ne eivät ikinä hinnassa pärjää kolmosoluelle. Lonkero on aivan tähtitieteellisissä hinnoissa.
Ilmoita asiaton viesti
”tilastot paljastavat, miten siinä kävi alkoholihaittojen suhteen.”
Eikös olisi aika todennäköistä, että pienoinen alkoholikulutuksen aleneminen viime vuodesta olisi omiaan myötävaikuttamaan pienempiin terveyshaittoihin myös. Jos asia on toisinpäin, niin silloin ihmisten fysiologialla on jokin outo keino tietää onko sille tarjottu olut ostettu ruokamarketista vai Alkosta.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin tähän asti on oletettu, että alkoholin kulutus korreloi positiivisesti alkoholin haittojen kanssa.
Jos alkoholin myyntitilastot kertovat, että alkoholin kulutus on edelleen laskussa, niin tarkoittaako Pihlanto kenties sitä, että tuo aiemmin oletettu riippuvuussuhde on kääntynyt päinvastaiseksi? Vai mihin perustuu olettamus, että alkoholihaitat lisääntyisivät kulutuksen vähentyessä?
Ilmoita asiaton viesti
Tuntematta tilastoja väittäisin, että laskevasta kulutuksesta vastaa ensisijaisesti nopeasti raitistuva nuoriso ja nuoret aikuiset.
Ilmoita asiaton viesti
Tosin osalla nuorista aikuista on kannabis korvannut alkoholin toki tätä on mahdotonta todentaa luotettavasti, koska kyseessä on laiton mieto päihde.
Ilmoita asiaton viesti
Kun esitin eduskunnan suuressa salissa vähittäiskaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajaksi 5,5% vastoin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä ja kun vielä voitin äänestyksen 98-94, alkoivat hävinneet muistutella vastuun kantamisesta sitten, kun kaikki uhkakuvat realisoituvat. No eivät ole realisoituneet eivätkä realisoidu, se on ihan selvää. Uudella alkoholilailla on ollut ainoastaan positiivisia vaikutuksia ja tulokset kyseenalaistavat koko vallitsevan alkoholipolitiikkamme pohjan. Tämä lienee se suurin pelko ollutkin häviäjien leirissä.
Vähän sama juttu kun käsiteltiin lakia hallintovaliokunnassa, niin eräs STM:n asiantuntija totesi, että aina kun alkoholin saatavuutta on lisätty ovat myös haitat nousseet eksponentiaalisesti. Kysäisin kauppojen aukiolon vapauttamisesta, joka oli merkittävä saatavuuden lisäys, että miksi tämä ei sitten näy tilastoissa kasvaneina haittoina vaan päinvastoin haitat vähenevät? Eikö ole ristiriitaa? Asiantuntija vaivaantui vähän, mutta toipui nopeasti ja totesi: ”Että kyllä tässä tietysti ristiriita on, mutta se ei ole suuri”. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Vaikea tehdä havaintoja kun melko harvoin ostaa alkoholia, eikä roiku ravintoloissa aamuyöhön. Jätetään arviot tutkijoille tilastojen kertymisen jälkeen. Tosin en minä jaksanut kauheasti ottaa kantaa ennen uudistustakaan. Melko merkityksettömältä tämä muutos vaikutti. Viinien tulo kauppoihin olisi muuttanut asioita oikeasti. Tuskin ravintolatkaan kovin paljon alkoholia myivät kotiin vietäväksi tai puistossa nautittavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Viinien tulo kauppoihin olisi muuttanut asioita oikeasti.”
Viinit tuskin ovat nuorten ja alkoholisoituneiden juomia.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta olisi muuttanut tilannetta. Erityisesti Alkon osalta.
Ilmoita asiaton viesti
En ole yllättynyt että harhaankohtajien pelot eivät ole toteutuneet. Joskus olisi hyvä myös luottaa kansalaisiin, suurin osa on vastuullisia päihteiden käyttäjiä.
Ilmoita asiaton viesti
Semminkin kun suurin osa alkoholin nauttijoista ei pyri käyttämään sitä päihteenä.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä joka aterialla juoda punaviiniä. Kuten ei joka aterialla syödäkään chateaubriandia. Eikä joka kahvin kyytipojaksi oteta konjakkia.
Ilmoita asiaton viesti
Alkoholi on päihde halusi sitä tai ei. Jo lasillinen punkkua päihdyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta ei kovin paljon eikä päihtyminen ole tarkoitus sen lasillisen nauttimisessa. Sen päihdyttävä vaikutus on suuruudeltaan verrattavissa kahvikupillisen piristävään vaikutukseen. Toisin sanoen olo saattaa muuttua aavistuksen verran rennommaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Blogistin hyvä ja totuuden mukainen analyysi.
Mutta taas komentoijista näkee sen totuuden, että vaikka oltas kuinka väärässä, niin sitä ei myönnetä. Kauheeta vänkäämistä, niin kuin olettaa saattoi. Nyt sit pitää vissiin 20 vuotta oottaa tilastoja ja siiheksi on ehditty keksiä jo uusia selityksiä.
Ilmoita asiaton viesti
ensimmäinen ero jonka itse olen havainnut, kun tänä kesänä hyvin pitkästä aikaa ensimmäistä kertaa poikkesin lähikuppilassa emännän kanssa oluella, että kappas vain, täällähän on nykyään keittiö auki yötä myöten ja pitsaa sekä pikkulämpimiä sai napostella jutustelun parissa ja mikä parasta, samassa tilassa ja pöydässä oluttuoppinsa kanssa.
kotiin lähtiessä tein toisen havainnon, että kellohan oli jo muutamaa minuuttia yli kaksi ja valomerkkiä ei ollut vieläkään tullut.
kotimatkalla tein vielä kolmannenkin havainnon, asiakkaat olivat mielestäni vähemmän humalassa kuinb yleensä aiemmin ja aloin pohtia, että olisikohan pidennetyllä aukiololla vaikutusta asiaan,
viinaa ei enää tarvitse varmuuden vuoksi horia kaksin käsin koska myyntitiskiltä saa hakea lisää ilman että on tarvetta hamstrata nopeita promilleja turhan aikainen valomerkki takaraivossa kolkuttaen.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä 70-luvulla valomerkki tuli pubeissa yleensä noin klo.: 24:00 ja sitä ennen todella hamstrattiin ne viimeiset tuopit vieläpä ”paritellen”. Sitten niiden juominen oli puolestaan hyvin nopeata, kun poke alkoi jo hätistellä ulos.
Jo ennen nykyistä lainsäädäntöä kulttuuri on paljon niistä ajoista muuttunut. Itse asiassa siistemmissä pubeissa (eli noin 80% kaikista) ei humalaisia juuri ole näkynyt enää viimeisen vuosikymmenen aikana. Örveltävä kännipää on aivan ehdoton poikkeus, vähän samaan tapaan kuin sellainen on ollut Keski-Euroopan kapakoissa kautta aikojen. Pubissa voi pistäytyä nykyään kuka tahansa ”kunnon kansalainen” kuin kahvilassa konsanaan.
Ilmoita asiaton viesti