Syitä ja seurauksia
Touko Aallon kansalaistottelemattomuuspuheet turvapaikanhakijoiden piilottelun suhteen löivät aatteellisia maininkeja korkealle sekä puolesta ja vastaan. Jopa kirkon puolelta on annettu viitteitä, että tiukan paikan tullen maallinen laki ohitetaan kristillisellä lähimmäisenrakkaudella. Syyksi nähtävästi riittää se Aallonkin nimeämä ”oma harkinta”.
Some-vaikuttaja Mikael Jungner silitti myötäkarvaan Aallon ideaa historiallisilla seikoilla – kansalaistottelemattomuuden avulla on saavutettu jo Suomen itsenäisyys ja moni muukin asia. Tämän hetken palautusten vastustamista kansalaistottelemattomuuden kautta verrataan 60-luvun jenkkeihin ja tapaus Rosa Parksiin sekä 30-luvun Saksaan, missä muutamat uhkarohkeat piilottelivat juutalaisia Birkenaun kaltaisilta tuhoamisleireiltä. Totta kaikki tuo, mutta omaa harkintaa voi käyttää myös silloin, koska kansalaistottelemattomuus ei ole hyvästä, ei ainoastaan niin, koska sitä pitää ehdottomasti käyttää.
Vähälle on jäänyt keskustelu siitä, millaisia seurauksia tällä Aallon lobbaamalla kansalaistottelemattomuudella olisi turvapaikanhakijoiden suhteen. Alla lista, mikä olisi helposti kuviteltavissa:
- Suomessa on Supon mukaan 350 aktiivisessa seurannassa olevaa potentiaalista jihadistia, joilla on kytköksiä äärijärjestöihin tavalla tai toisella. Jos tällaiselle porukalle selviää, että on olemassa aktiivinen porukka, joka suojelee heitä minkä tahansa tekaistun tarinan avulla, potentiaalinen jihadisti saisi erinomaisen piilopaikan suojelijoilta, vaikka hänellä olisi mikä haku ja karkotusuhka päällä.
- Halla-aho ehdotti, että lapsiperheet voisivat jäädä Suomeen. Selvä. Äkkiäkös joku jihadistiporukka tuo kuvitellun perheen Suomeen. Jopa naisistakin löytyy jihadisteja välillä. Halla-ahon ehdotus on yksiselitteisesti populistinen ja tunteisiin vetoava sekä väärä. Turvapaikka perustuu tarpeeseen, ei siviilisäätyyn ja ikään.
- Vastareaktiot. Suomi Ensin ja Rajat Kiinni –porukka on jo nyt näyttänyt melkoisia otteita, miten he ottavat lain omiin käsiin. Heidän tulkintansa kansalaistottelemattomuudesta olisi taas potenssiin kuinka paljon, jos he alkaisivat soveltaa vastaiskuna omia tulkintoja kansalaistottelemattomuudesta.
- Migrin ja Supon päätökset eivät ole mitään Google-kamaa ja hyvä niin. Vallan kolmijako-oppi, länsimaisen oikeuskäytännön kulmakivi, on vaarassa murtua, jos omien fiilisten pohjalta ohitetaan viranomaispäätökset ja niiden perusteena olevat tuomiot näin polarisoituneessa asiassa.
- Oma fiilis suojelun tarpeesta johtaa väistämättä siihen, että jokaisella hakijalla on joku tarina, mikä uppoaa johonkin ”omaa harkintaa” käyttävään suojelijaan. Jos valtiovalta taipuisi tähän ja näin ollen antaisi kaikille hakijoille turvapaikan, Eurooppaan suuntautunut kansainvaellus kohdistuisi Suomeen ja sen jälkeen tämä yhteiskunta kaatuisi ja hyvinvointi sellaisena kuin me sen tunnemme, loppuisi siihen. Euroopassa ei ole myös yhtään maata, missä kaikki hakijat saavat turvapaikan. Kansallinen harkinta on sallittua.
- Oma harkinta muissakin seikoissa kuin maahanmuuttokeskustelussa yleistyisi. Sudet ammuttaisiin sukupuuttoon Kainuun saloilta, koska yksikin susi on jonkun mielestä liikaa; piilottelijoiden vainoaminen olisi sallittua, koska se olisi joidenkin mielestä turvallisuusriski ja siten isänmaallista toimintaa. Plus ties mitä muuta, mitä on ennalta vaikea edes arvioida tällaisena some-aikana.
Hieman realiteetteja lopuksi.
Suomen turvapaikanhakujärjestelmää ei ole luotu sellaista tilannetta silmällä pitäen, että alta vuoden sisällä tulee 40000 turvapaikanhakijaa. Minkään maan järjestelmää ei ole luotu tällaiseksi. Kyse on likimain samasta, kun Kela saisi reilun puolen vuoden aikana 450 000 uutta toimeentulotuki- ja työttömyyspäiväraha-asiakasta. Järjestelmä ei yksinkertaisesti kestä täysin kohtuuttomia asiakaspiikkejä. Virheitä sattuu, kun kohtuuden rajat ylittyvät. KELA on elävä esimerkki siitä.
Jos haluamme olla mahdollisimman inhimillisiä ja ymmärtäväisiä turvapaikanhakijoita kohtaan, meidän olisi samaan hengenvetoon oltava inhimillisiä ja ymmärtäväisiä viranomaisia ja oikeuslaitosta kohtaan, jotka kuuntelevat ristiriitaisia juttuja henkilöiltä joiden paperit ovat Bosporinsalmessa.
Viranomaisten ja oikeuslaitoksen kunnioitukseen ja luottamukseen perustuu kuitenkin ensisijaisesti koko länsimaisen yhteiskuntamme perusrakenne.
Jos lait ja asetukset tuntuvat vääriltä, niitä pyritään muuttamaan eduskunnan kautta. Niin yksinkertaista. Peruskoulun yhteiskuntaopin tunneilla päähämme teroitettu asia.
Lain rajoja hipova ja ylittävä kansalaistottelemattomuus ei ole kuitenkaan se formaatti, josta on edes väliaikaiseksi ratkaisuksi tässä Euroopan suurimmassa pakolaiskriisissä.
Kommentit (0)