*

Timo Ekman Keskustelut jatkuvat osoitteissa https://www.facebook.com/Novellisti ja https://twitter.com/EkmanTJ. Molemmat profiilit ovat avoimia kelle tahansa luettavaksi ja kommentoitavaksi. Muut yhteydenotot osoitteeseen ekman.timo@gmail.com

In suomi – ajatuksia idealinko Jungnerin kieliopista

Loputon idealinko ja pohdiskeluautomaatti, Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner, pääsi reilunpuoliseen julkisuuteen päivityksellään, missä tekisi suomen kieliopista jonkinlaisen We mennä with Suomi to maailma with tämä idea -tyyppiseksi kankeaksi sekasotkuksi korvaamalla sijapäätteet prepositioilla.

Jungnerin ajatusta voi toki kompata siltä osin, että koneiden kannalta voisi olla tehokkaampi joku sijamuodoton ATK-kieli. Alan asiantuntijat sanokoot tulisiko tästä jonkinlaista kustannushyötyä esimerkiksi. Koodaus- ja muu konekieli elää muutenkin omaa todellisuuttaan, joten suomea PC:le -versio voisi olla aivan paikallaankin.

Viestintätoimiston nokkamieheltä voi odottaakin luovia ajatuksia rajoja rikkoen, mutta käytännön toteutuksenkin perään sopisi kysyä.

Jungnerin yksi ehdotus on kieliopin muuttaminen esimerkiksi angloamerikkalaisempaan suuntaan aivan arkielämässäkin. Miten tällainen päätös tehtäisiin?  Eduskuntako ilmoittaisi, että pökättiinpä lakiuudistus läpi ja nyt elämme kuin opetamme ja jotkut itseluodut tai vaikka suoraan englannista lainatut prepositiot alkaisivat lennellä puheissa ja kirjoituksissa ja sanat eivät enää taipuisi entiseen malliin vaan joillain infinitiivi-muodoillako paineltaisiin lain astumisen voimaan eteenpäin? Finlexin sivut päivitettäisiin uuteen suomen kielen muotoon ja uuden suomen aapisia painettaisiin Otavan Ja WSOYn kirjapainoissa. Niinkö?

Eihän kieltä hyvä Mr. Kreab tällä lailla muuteta. Se muuttuu ja mukautuu ajan myötä, kuten suomen kieli on tehnytkin. Kielen muuttaminen jollain valtiovallan päätöksellä rakenteiltaan täysin ymmärtämättömään muotoon alkaa lähestyä joitain Pol Potin visioita, kun aloitettiin ajanlasku alusta ja luotiin ei niin toimiva agraariutopia yhdessä yössä.

Jungner myös liioittelee suomen kielen vaikeutta nykytekniikalle. Kirjoittelen tätäkin bloggausta uusimmalla Wordilla ja kovasti se osaa alleviivata niin kirjoitusvirheet ja aiemmat versiot tiettyjä kielioppivirheitäkin. Toimituksissa on vielä kehittyneemmät järjestelmät ja jokainen toimittaja tietää, että toimituksen omat ohjelmat tunnistavat suomen kielen vivahteet erittäin tarkasti.

Muistan hyvinkin muutamia vakiofraaseja, joita Word huomautteli minulle aikoinaan. ”Suomen kielessä subjekti ja predikaatti ovat yleensä samassa sijassa ja muodossa, Liitepartikkeli -kin on ehkä turhaan toistettu, Tarkista sopiiko kirjoittamasi sana tekstin tyyliin, jne.”

Ja Jungnerin seinältä löytyy myös linkkaus, missä kerrotaan Tekesin taustajoukkoineen suunnittelevan tietokoneohjelmaa, millä aletaan tuottaa toimituksellista aineistoa palstoille, ja kyllä, ihan sijamuotosuomeksi, milloin pitää olla kielioppi hyvinkin hallussa, ellei halua laadun kärsivän ja tilaajien kaikkoavan.

Kieli eläkööt kuten ennenkin kansalaisten keskuudessa. Se muovautuu aikojen saatossa siihen sijaan ja muotoon, mikä sille luontevinta on. Kotus, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, tehkööt siihen sitten aikojen saatossa päivitykset niin sanojen kuin kieliopinkin kohdalta.

Jokin aika sitten alkaa-verbin kanssa hyväksyttiin muukin verbi kuin perusmuotoinen (alkaa juosta vs. alkaa juoksemaan). Siitä nousi meteli, vaikka moni ei näe jälkimmäisessä muodossa mitään virhettä.

Jos yksi verbi herättää näin tunteellista vastustusta, luulisi Jungnerinkin oivaltavan, että sijamuodoton suomi arkikielessä jollain poliittisella päätöksellä yhdessä yössä on yhtä toteutuskelpoinen kuin Pol Potin yhteiskunnalliset visiot.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

"Kieli eläkööt", "Kotus tehkööt". Olen nähnyt vastaavaa (minusta kummaa) yksiköllisen subjektin ja monikollisen predikaatin yhdistelmää muuallakin. Lieneekö murrepohjaa jossain? Epäloogisuus puhuu kuitenkin tällaisen käyttötavan normatiivisuutta vastaan, vaikka se kuinka yleistyisi.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Alkaa vähitellen ärsyttämään Jungnerin ideoiden ylimitoitettu kritisointi. Kannattaa muistaa, että ylivoimaisesti suurin osa ideoista on tyhmiä, mutta tyhmäkin idea saattaa jalostua nerokkaaksi ajatukseksi "aivoriihessä". Ilman ideoita ja niiden kehittelyä eläisimme edelleen puissa ja kilpailisimme simpanssien kanssa samoista banaaneista.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Tehköön vain Jungner, jos kerran energiaa riittää, itselleen vaikka oman kielen. Älköön kuitenkaan kuvitelko, että ihmiset joukolla innostuvat uutta kieltä tai uudelleen muotoiltua kieltä opettelemaan. Mitäpä tuohon todeta kuin, että omassa liemessään on mukava kiehua. Kun itse kysyy ja vastaa, ei tule jälkipuheitakaan.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Vanha viisaushan on se, että pitää olla se muutos, jonka haluaa maailmassa nähdä.

Kukaan estä Jungner puhu oma kieli.

Hannu Rautomäki

Pää pitää olla aivan pilvissä ja jalat irti maasta kuvitellakseen, että kielen rakenteet voisi muuttaa jonkinlaisena hallinnollisena ratkaisuna.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Jungerin huoli suomen kielen asemasta maailmalla vaikuttaa oudolta. Suomalaiset toki ymmärtävät toisiaan olivat he Kiuruvedeltä tai Raumalta. Maailmalla he tulevat toimeen enemmän tai vähemmän opettelemallaan englannilla, saksalla tms. Sen sijaan Sipoon ruotsinkielisten on joskus vaikeaa ymmärtää Pohjanmaan ruotsinkielisten tarinointi. Siinäpä Junkkerille olisi ihan sopiva huoli kannettavakseen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kielistä kiinnostuneena harrastelijana on hämmennyttävää havaita kuinka vajavainen ymmärrys joillakuilla voi olla kielistä ja niiden kehityksestä, rakenteiden merkityksestä, sanavaraston tarkoituksesta j.n.e.

Jugnerin kannanotto oli kuin maanviljelijältä, joka alkaa neuvoa aivokirurgia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset