Timo Ekman Keskustelut jatkuvat osoitteissa https://www.facebook.com/Novellisti ja https://twitter.com/EkmanTJ. Molemmat profiilit ovat avoimia kelle tahansa luettavaksi ja kommentoitavaksi. Muut yhteydenotot osoitteeseen ekman.timo@gmail.com

Toimittajarobotti on journalistien uusi Kehruu-Jenny

 

Suomen Lehdistö julkaisi mielenkiintoisen artikkelin, josta soisi kaikkien journalistien olevan kiinnostuneita.

Tekesin rahoittama hanke on saanut tukijaksi laajasti mediapuolen edustajia. Kyseessä on eräänlainen uusi tietokoneohjelma, joka osaa valmistuttuaan kirjoittaa yksinkertaisia uutisia joko suoraan palstoille tai toimittajille vielä työstettäväksi. Pääkirjoituksien tasoon kuitenkin tähdätään, hankkeen vetäjän, Carl-Gustav Lindénin, mukaan.

Lindén latelee haastattelussa hieman ruusuisia kuvia niiden toimittajien kohdalle, jotka korvaantuvat uusilla TES-vapailla algoritmeilla.

”Koneet voivat korvata osin journalistista työtä, mutta samalla toimittajat pääsevät keskittymään tekemiseen, joka tuottaa paljon lisäarvoa.”, Lindén maalailee tulevaisuuden journalistin toimenkuvaa sen tarkemmin määrittelemättä, mitä tuo lisäarvollinen työ olisi.

Kylmä veikkaus on, että lisäarvoa lähdetään hakemaan uudesta työpaikasta ja alan vaihdosta monenkin kohdalla.

Syy löytyy taustarahoittajista, joissa on Tekesin lisäksi monia media-alan pelaajia Suomesta. Suurimpina jätit Sanoma ja Alma-Media. Nämä kaksi jättiä yhdessä muodostavat merkittävän osan suomalaisesta yksityisestä mediakentästä ja ovat kaupan päälle pörssiyhtiöitä. Pörssiyhtiöt ovat kapitalismia puhtaimmillaan, ja mitään muuta primus motoria tällaisen hankkeen rahoittajaksi lähtemisellä on vaikea nähdä kuin kustannussäästöt.

Asialla on näet kylmä liiketaloudellinen fakta taustalla.

Facebook, Google ja Youtube ovat yhdessä muuttaneet mediamainontaa ja hinnoittelua rajummin kuin mikään ilmiö mediamaailmassa ennen näitä pelaajia. Printin ja nettimainonnan välinen hintaero on kasvanut aivan käsittämättömiin mittoihin printin haitaksi. Tuota eroa on aivan pakko kuroa umpeen, jos mielii vielä paperisia lehtiä kustantaa joidenkin vuosikymmenien päästä.

Kun muu kustannustaso ei pahemmin jousta, palkat eritoten, 24/7 toimittajapiirilevy on ideaali ratkaisu, koska tekniikka alkaa antaa siihen jo myöden.

Lehtien ilmoituksien palstamillimetrihinnat muodostuvat muistakin seikoista kuin paino- ja jakelukustannuksista. Jos edes kolmasosan toimituksellisesta työstä voisi ulkoistaa laadun kärsimättä joillekin mikropiireille ja uusille algoritmeille ja vähentää henkilötyövuosia tuota kolmasosaa vastaava määrä, aletaan saavuttaa jo kilpailuetua aika lailla ilmoitushinnoissa ja kuilu netin ja printin välillä ei repeä tavoittamattomiin.

Jossain HS:n Kuukausiliitteen ja Imagen toimituksessa tuskin tarvitsee vielä olla huolissaan, sillä vaatisi suorastaan Homo sapiens 2.0, joka suostuisi mukisematta jonkin koneen haastattelemaksi. Kielellinen moniulotteisuuskin on parhailla toimittajilla sitä luokkaa, että sci-fi-leffojen tekoälyihin pitäisi kyetä ja se ei näytä aivan nurkan takana olevan. Turingin testiäkään ei ole vielä läpäissyt yksikään luomus - ainakaan riittävän todistetusti.

Mutta joitain yksinkertaisia otteluiden tuloksia ja ottelukuvauksia kirjoittaville, tiedotteita muokkaaville ja sähkeiden laatijoille - niin - heitä kohtaan taitaa nurkan takana vaania uusi Kehruu-Jenny.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tuleepa mieleen Roald Dahlin novellikokoelman ”Rakkaani, kyyhkyläiseni” (ensimmäinen painos 1961) ensimmäinen novelli ”Suuri automaattinen kielikone”. Siinä kirjailijat oli korvattu koneella, joka kirjoitti romaaneja. Kirjailija valitsi vain kirjan teeman ja erilaiset parametrit, kuten pituuden, tyylilajin jne. Kone hoiti kirjoittamisen. Käsin kirjoittanut kirjailija lisensioi nimensä ja tyylinsä sekä sitoutui olemaan itse kirjoittamatta mitään.

Kun nyt huomioidaan, että hakukoneiden kehitelmät hoitavat informaation louhinnan tavattoman tehokkaasti, jäljelle jää artikkelin koostaminen louhitusta aineistosta. Eiköhän sekin tule aikanaan onnistumaan parametroidusti ja valikko-ohjatusti. Helposti käy niin, että se ”lisäarvoa tuottava työ” tarkoittaa käytännössä kieliasun editointia. Eipä ihme, että toimittajakunnassa on pientä huolestumista.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Urheilu-uutisen tekemisestä tietokone suoriutuu hyvin, koska kyseessä ei ole uutinen vaan strukturoitu data. Myös musiikkikritiilki voisi melkein mennä, koska päätekstin muodostaa konsertissa jaettu säveltäjän laatima teosesittely.

Toimituksen poiminnat