Timo Ekman Keskustelut jatkuvat osoitteissa https://www.facebook.com/Novellisti ja https://twitter.com/EkmanTJ. Molemmat profiilit ovat avoimia kelle tahansa luettavaksi ja kommentoitavaksi. Muut yhteydenotot osoitteeseen ekman.timo@gmail.com

Vastikkeellisen sosiaaliturvan sudenkuopat

                                              

Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen edustaa nyky-kokoomuksen kanssa samaa linjaa siitä, että sosiaaliturva pitäisi vastikkeellistaa. Sama suomeksi: jonkinlaista pakkotyötä ilman palkkaa ja muita normaaliin työsuhteeseen kuuluvia etuja.

Lyhyin suuntaviivoin vastikkeellisen sosiaaliturvan seuraukset, mikäli se astuu nykyluonnostelun mukaan voimaan ja sen pariin pääsevät myös yksityiset yritykset.

1) Konkursseja pienyrityksissä. Isoissa yrityksissä on osaava markkinointiosasto ja lakimieskaarti.  Kun lakiluonnos on valmis, isojen firmojen lakimies- ja markkinointikoneisto käy täysillä. Ison talon etuja on helppo mainostaa ja siinä sivussa luvata, joko aivan vilpittömästi tai vähemmän vilpittömästi, mainiota urakehitystä osaaville tyypeille. Kun edes hiukan pitää mainospuheistaan kiinni ja silloin tällöin palkkaa jonkun normaalilla palkalla, voittaa joku Nokia, Hesari, ABB Strömberg yms. iso alansa kärkinimi mennen tullen jonkun pienen oman alan nakkikioskin.

Osalla aloista on niin pienet katteet, että peli on pelattu, jos kilpailija pystyy laskemaan vaikkapa 20 % hintojaan pysyvästi sen vuoksi, että hänellä ei ole juuri kukaan töissä normaalein työehdoin. Tai ainakin riittävän harva, että palkkakuluissa voidaan säästää niin paljon, että pudotusta voidaan tehdä myytävän tuotteen / palvelun hintaan.

Tätä työtöntä väkeä ei nimittäin kaikkialle piisaa, sillä osa työttömistä ei kuitenkaan tule tällä vastikkeellisen sosiaaliturvankaan mallilla töihin ja soveltuvuusseikatkin painaa taustalla. Siitä alempana.

2) Takuuvarma palkka-ale. Kun toisaalla työskennellään 2/3 halvemmalla ainakin kuin toisaalla, niin nyky-tessiä on pakko viilata alaspäin, jos halutaan pysyä pelissä mukana. Ellei viilata, kortisto kutsuu nykypalkoilla työskentelevää. Paikallinen sopiminen on tätä päivää pienissä yrityksissä jo nykyisinkin.

Palkka-ale ei sinänsä ole mikään aivan huono juttu, sillä kylmä fakta on se, että nykyehdoin työntekijän palkkaaminen on osalle yrittäjistä ylitsepääsemätön juttu. Palkka-aleen kohdalla valtiovallan puolelta soisi tulevan vastaava ale esim. arvonlisäveroihin yms. kiinteisiin veroihin, jotta ostovoima säilyisi ennallaan. Tarkkaa viilausta tässäkin kohtaa luvassa.

3) Irtisanomisia ja uudelleen palkkauksia huonommin ehdoin, jopa ilman palkkaa. Siinä voi olla vähän naamassa pitelemistä, jos joku yksityisen puolen pelaaja sanoo irti koko henkilökuntansa pakon edessä ja alkaa maanitella heitä viikon päästä takaisin töihin vastikkeellisen sosiaaliturvan hinnalla. Työpaikkojen ilmapiirin kiristymistä luvassa. Ei niin hyvä juttu.

4) Terveyskeskuslääkäreiden ylikuormittuminen. Ainoa varma tapa päästä pois tästä oravanpyörästä on eläkkeelle pääsy. Terveyskeskuksen odotussaleissa odotettavasti ruuhkaa ja vastaanotolla pyydetään ties mihin vaivaan, ihan todelliseen tai keksittyyn, B-lausuntoa Kelalle ja armoton rumba alkaa byrokratian rattaissa. Jossain kohtaa joku terveyskeskuslääkäri kaiketi turhautuu näihin marmattajiin, tai aivan alkaa sympatiseeratakin heitä, ja alkaa aika löysällä ranteella kirjoitella eläkepuoltoja Kelalle. Sana leviää ja sen jälkeen aivan työkuntoisetkin alkaa koittaan onneaan lausuntoautomaatin pakeilla. Ei taaskaan niin hyvä juttu.

5) Pimeän työn lisääntyminen. Hieman kohtaan 4 viittaava seurannaisvaikutus. Kun kerran osa ei mene töihin kirveelläkään ylipäätään millään ehdoin, on sitten taustalla mikä syy tahansa, ja elääkin täytyy, lopputulema on jonkinlainen pimeä työ pakon edessä. Lestinheitto, kannabiksen viljely, pimeän tavaran osto ja myynti luulisi lisääntyvän. Lyhyesti: rikollisuutta kasvattava vaikutus. Ymmärtääkseni ei minkään puolueen tavoitelistalla.

Tämä porukka etsii myös kaikki mahdolliset kiertotiet ja porsaanreiät, että välttyisi tältä pakkotyöltä. Demokraattisten järjestelmien yksi ominaispiirre on se, että porsaanreikä ei saada koskaan täysin tukituksi. Kaoottisia ja absurdeja tilanteita luvassa yksilötasolla ja työnantajillekin melkoisia ongelmatapauksia ainakin tietystä osasta nämä pakkotyöllistetyt.

6) Soveltuvuusongelmat. Jo peruskoulussa tehdään erilaisia soveltuvuustestejä nuorille sen suhteen, mille alalle he soveltuvat. Jos tämä vastikkeellinen sosiaaliturvamalli käsittelee työttömiä työnhakijoita yhtenä massana, mikä nyt pitää vain saada jonnekin töihin just saman tien, tarjolla on melkoisia turvallisuusriskejä. Vai miltä kuulostaisi päihdeongelmainen vanhainkodin apulainen, jolla on avaimet morfiinikaappiin?

Summa summarum. Sieltä täältä ihan valonpilkahduksiakin seurausten suhteen, mutta voittopuoleisesti synkempää lopputulemaa. Lainsäätäjillä tarkan tekemisen paikka.

Jotain tolkkua ajatukselle saa sillä, että nämä vastikkeelliset työt ovat julkisia töitä, valtion tai kunnan, ja tekijä pääsee työterveyshuollon ja eläkekarttuman piiriin sekä saa noin puolta palkkaa siitä, mitä normiehdoin palkattu ja jonkin verran nipistetään täysistä viikkotyötunneista. Julkisten menojen pienenemistä luvassa, mitä on yritetty vuosikymmeniä sekä valtion velanoton taittumista.

Varjopuolena toki julkisten normipalkattujen töiden väheneminen, palkka-ale yms. heikennykset jossain kohtaa, mutta syömävelkaakaan ei voida ottaa enää kovin montaa vuotta 10 miljardin euron vuosivauhdilla. Joka tapauksessa tässä jonkinlainen raja-arvo sekä kivuttomin ja eniten oikeudenmukaisin malli noin äkkiseltään ideoituna, jos tälle vastikkeellisuuden tielle on pakko lähteä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Aivan ensimmäisenä - jos vaikkapa viisi ensisijaista muutosta pitäisi listata -

  • 1) ajaisin alas vastikkeettomasti ja vastuuttomasti valtion verovaroja syövän, erittäin haitallisen ansiosidonnaisjärjestelmän;
  • 2) korvaisin edellä mainitun ns. jatkuvana muuttuvan työmarkkinatuen mallilla (vanha kirjoitukseni mallista täällä), jossa lähtötaso luokkaa 650 €;
  • 3) alasajaisin asumistukijärjestelmän ja sisällyttäisin sen edellisen kohdan työmarkkinatukeen (l. olisi sisällytettynä mainitussa summassa);
  • 4) lopettaisin lähtökohtaisesti kaikki yritystuet ja suurella haravalla myös maatalouden tukimuotoja;
  • 5) asettaisin progressiivisen verotuksemme marginaaliveroasteen ylärajaksi 40 %.

Viitisen vuotta noiden muutosten jälkeen miettisin, tarvitseeko kohdan 2) työmarkkinatuki muuttaa vastikkeelliseksi.

Tärkeää kun on kohdistaa toimenpiteet tehokkaasti.

Toimituksen poiminnat