Timo Ekman Keskustelut jatkuvat osoitteissa https://www.facebook.com/Novellisti ja https://twitter.com/EkmanTJ. Molemmat profiilit ovat avoimia kelle tahansa luettavaksi ja kommentoitavaksi. Muut yhteydenotot osoitteeseen ekman.timo@gmail.com

Millä katkaisisi kierteen?

 

Sosiaalinen media velloo taas vaihteeksi kuumana. Netin umpirasistiset piirit ovat saaneet vettä myllyyn Tapanilan raiskauskäräjien tuomiosta. Puhutaan yleisestä oikeustajusta ja sen rikkomisesta tuomioiden suhteen.

Aivan avoimesti myös väitetään, että tuli alennusta etnisen taustan vuoksi. Ei sanallakaan muisteltu takavuosien tapauksia, jossa Itä-Suomen hovioikeutta kummasteltiin oikeustajun vastaisista päätöksistä. Ja siellä oli ihan kaikkia tuppuraisia, möttösiä ja virtasiakin tuomiolla.

Jos nuuskan myyjät lähtevät linnaan mutta raiskaajat saavat vain ehdollista, on kansalaisten oikeustaju tietysti koetuksella kuten näitä tapauksia on verrattukin. Yleinen oikeustaju pitää ainakin Suomessa raiskausta huomattavasti vakavampana rikoksena kuin nuuskan myyntiä. Tästä tuskin kukaan on eri mieltä.

Raiskaus on kuitenkin Suomen lainsäädännössä jaettu kuitenkin hyvin moniin eri nyansseihin, josta johtuen ehdolliset tuomiot ovat täysin mahdollisia, kun teon vakavuusasteikko on pilkottu eri tasoihin. Maikkarin rikostoimittaja asiaa hyvin kuvasikin omassa kommentissaan.

Toki voidaan ajatella, että lakia pitäisi raiskausten suhteen suoraviivaistaa kuten muuallakin Euroopassa. Sitä varten meillä on täällä Suomessa eduskunta, joka säätää lait. Ottaen huomioon millainen on hallituspohja tällä hetkellä, rangaistusasteikon koventaminen ja lievien tekomuotojen poistaminen tuskin olisi kovankaan työn takana. Ei muuta kuin lobbausta sinne suuntaan.

Kun puhutaan yleisestä oikeustajusta, kannattaa kuitenkin olla hyvin tarkkana sen suhteen, että onko se pitkän päälle täysin kestävää eettisessä mielessä. Hitlerin Saksassa, Pol Potin Kamputseassa, Ruandan hutut ja entisen Jugoslavian serbit ovat ihan oivia esimerkkejä siitä, miten yleinen oikeustaju menee äärimmäisyyksiin osalla väestä ja sen nimissä tapetaan miljoonia ihmisiä, koska yleinen oikeustajuhan sen sanoi. Ja kaikki esimerkit ovat vieläpä tapahtuneet viime vuosisadalla, kaksi viimeisintä siinä parikymmentä vuotta sitten, joten aivan pimeään keskiaikaan ei tarvitse edes mennä.

Täysin samalla tasolla liikutaan jo meilläkin, kun somen lynkkausjoukot ovat jo matkalla teilaamaan Tapanilan raiskaajat yleisen oikeustajun nimissä.

Maahanmuuttokeskustelu on Suomessa mennyt niin äärimmäisyyksiin, että lähes kaikki harmaa raja-alue on kadonnut ainakin sosiaalisen median keskusteluista. Maahanmuuttovastaiset ja maahanmuuttomyönteiset nokittelevat toisiaan kilpaa netin syövereissä ja kumpikaan osapuoli ei edes yritä kuunnella toista osapuolta.

Yleinen elämänkokemus vain sanoo sen, että juuri tällaisissa tilanteissa molemmat osapuolet painavat metsään ja pahasti. Senpä takia vähemmän enää otan osaakaan näihin keskusteluihin.

Joskin sen sanon kyllä, että huomattavasti vaarallisimmilla vesillä liikkuvat yhteiskuntarauhan järkkymisen suhteen maahanmuuttokriitikot kuin suvaitsevaiset, mutta jos aivan selkeistä integrointiongelmista ei pystytä riittävän asiallisesti keskustelemaan ja niihin puuttumaan, niin kaljupäiset pilottitakkijengit saavat aina vain helpommin rekrytoitua uutta porukkaa riveihinsä. Makuasioita tietysti se, mikä on kellekin riittävästi ja mikä ei. Kunnon rasistillehan ei toki riitä minkäänlainen kotouttaminen.

Ja yksi mainitsemisen arvoinen piirre vielä. Nuoret miehet, siinä 20-40 kieppeillä olevat, voi mikä polttoaine ja katalyytti kaikkina aikakausina kaiken maailman ääripääaatteiden viejille. Heidät on aivan tavattoman helppo puhua ympäri vaikka minkälaisilla väitteillä. Lähdekritiikki on täysin olematonta ja oma itsenäinen ajattelu ulkoistettu jollekin kiihkoilijalle.

Niin surkeaa. Kuka opettaisi kohtuutta ja omaa ajattelua näille piireille ja kuka pitäisi huolta nuorista miehistä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Eiköhän vika ole enemmän laissa kuin sen lukijoissa.
Kaikki alapään asiat kiinnostavat nykyihmisiä.
Elääkseen tiedotusvälineiden on pidettävä markkinat kuumina.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Ihan sama vaikka olisivat olleet vihreitä miehiä. Suomessa yleisesti ottaen on henkilöön kohdistuvista rikoksista liian laimeat tuomiot. aikoinaan itä suomessa lieventävä asianhaara oli minihame uhrilla. naurettavaa p......

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuriositeettina tämän blogimerkinnän sisältöön voisi vielä lisätä, että tuo Itä-Suomen hovioikeudenkin maine lievien tuomioiden antajana on iltapäivälehtien aikaansaama myytti. Sen avulla on saatu myyntiä lisätyksi raikuvin lööpein. Ilmeisesti myytti lähti liikkeelle sattumanvaraisesti, kun kun pari lieventävää tuomiota tuli peräjälkeen. Sen jälkeen tuomioita alettiin ruotia suurennuslasilla ja hyvin tarkoitushakuisesti

Puolueettomissa tutkimuksissa on todettu, että Itä-Suomen hovioikeus ei ole lieventänyt tuomioita yhtään sen useammin kuin muutkaan hovioikeudet Suomessa ja tuomioiden lieventäminenhän ei vielä merkitse muuta kuin sitä, että käräjäoikeus on langettanut "virheellisen" tuomion. Jos tuomiota lievennetään vaikkapa neljästä vuodesta vankeutta kolmeen ja puoleen vuoteen, niin ei sellaisella juuri periaatteellista merkitystä ole.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Harmittaa katsoa kuinka medioista on tullut Pravdan lähettiläitä. Ei ole tarjota lynkkausjoukon saapuessa kuin bensaa liekkeihin.

Viimeisimmässä LakimiesUutisessa oli juuri edellinen oikeusministeri sanomassa ettei kansainvälisesti tuomioita voida verrata. Iltalehti kuitenkin juuri uutisoi kuinka heidän mukaansa voi ja toteaa lakonisesti Suomessa tuomioiden olevan lieviä.

Samassa LakimiesUutiset lehdessä valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen toteaa etteivät tuomioit ole Suomessa kevyitä. Yleisesti asiantuntijat sanovat että yksinkertaisen vastauksen antaminen on vaikeaa jopa arveluttavaa.

Missä ihmeessä ovat nämä sananpainot tilanteissa, joissa soihdut roihuvat ja hirttosilmukkaa ollaan lähes viemessä syytettyille?

Voisi edes Yle tuoda kriittistä keskustelua, eikä kirjoittaa "kuka muistaisi uhria" juttujaan, joita ovat jo iltapäivälehdet pullollaan.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Jospa olisikin niin,että kuuntelemalla ja ystävällisellä vastaantulolla saa aikaan sovinnollista keskustelua asiallisista ongelmista. Näin luulin. Luulin väärin.

Näissä vihakiihkon lietsomiskokouksissa ei ole tarkoitus keskustella.
Ne ovat jonkinlaisia herätyskokouksia, vähän samanlaiseen hurmioon tähtääviä kuin hurmossaarnaajien kokoukset.
Tai " sotatanssit". Stimulanssitkin ovat usein suuresti mukana.
Jouduin puolivahingossa keskelle tällaista viime viikon pahimmilla hetkillä.
En suosittele rautahermoisellekaan.

Olin kuin pataan heitetty paisti nuotiolla vanhoissa lähetyssaarnaajavitseissä.
Jos olisi ollut kyse fyysisestä läsnäolosta,en olisi varmaan enää edes hengissä.

Ja minä siis e n sanonut,että Suomessa saa raiskata tai että mamut ovat kivoja.
Ainoastaan,ettei tuomarien lynkkaaminen ole yhtään sen jalompaa oikeudenkäyttöä kuin lievät raiskaustuomiot.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Kun käy monologia meemeillä, ei tarvitse oikeasti keskustella. Keskimääräisen ihmisen viha kohdistuu aina pehmeään kohteeseen. Mitä vaarattomampi vihaaja, sitä avuttomampi ja abstraktimpi kohde.

Sosiaalisessa mediassa kyse on aina MINUSTA. Sen kun muistaa, suuri osa sisällöstä muuttuu näkymättömäksi - tai ainakin läpinäkyväksi.

Mikään muutoksessa ei ole yllättävää tai poikkea käsikirjoituksesta. Kyvyttömyys nähdä se on ideologista kyvyttömyyttä. Maagista ajattelua.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Kun käy monologia meemeillä, ei tarvitse oikeasti keskustella, mutta näyttää peilissä fiksulta. Keskimääräisen ihmisen viha kohdistuu aina pehmeään kohteeseen. Mitä vaarattomampi vihaaja, sitä avuttomampi ja abstraktimpi kohde.

Sosiaalisessa mediassa kyse on aina MINUSTA. Sen kun muistaa, suuri osa sisällöstä muuttuu näkymättömäksi - tai ainakin läpinäkyväksi.

Mikään muutoksessa ei ole yllättävää tai poikkea käsikirjoituksesta. Kyvyttömyys nähdä se on ideologista kyvyttömyyttä. Maagista ajattelua.

Toimituksen poiminnat