Timo Ekman Keskustelut jatkuvat osoitteissa https://www.facebook.com/Novellisti ja https://twitter.com/EkmanTJ. Molemmat profiilit ovat avoimia kelle tahansa luettavaksi ja kommentoitavaksi. Muut yhteydenotot osoitteeseen ekman.timo@gmail.com

Kuplissa oomme kaikki

 

Vaalien jälkeen näyttelijätär Krista Kosonen loi laajempaan julkisuuteen käsitteen ”kupla”, millä tarkoitetaan oman näköisen piirin hankkimista sosiaalisessa mediassa sekä ihan elävässä elämässä. Hänen tapauksessa kupla tarkoitti sitä, ettei hän tuntenut ketään perussuomalaisia äänestänyttä. Vaan kuplia on toki muunkinlaisia.

Hesari on jälleen joutunut mielenkiintoisen ryöpytyksen kohteeksi. Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäellä (vas) tuli mitta täyteen toimittaja Saska Saarikosken kolumnista, minkä punainen lanka oli se, että kreikkalaiset selviävät siten ahdingostaan, että alkavat tehdä konkreettisia säästötoimenpiteitä ja elää suu säkkiä myöden. Karmeaa uusliberalismia ja oikeistolaisuutta kuulemma Patomäen mielestä.

Takavuosina iso osa maakuntalehdistöstä oli tiukasti kepun hallussa useimpien mielestä eikä siitä täysin vieläkään olla vapaita riippuen näkövinkkelistä, ja kävipä Hesarissakin pyörähtämässä keputaustainen vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen.

Tiedetoimittaja Marko Hamilo taas naputti Suomen Perusta –ajatuspajalle tekemässään tutkimuksessa siten, että suomalainen media pääsääntöisesti punavihertävien toimittajien tuottama ja ainoastaan johtoportaassa edustetaan voittopuolisesti kokoomusta.

Uudessa Suomessa johtava Hesarin demonisoija, ex-kansanedustaja Reijo Tossavainen (ps), on Hamilon kanssa täysin samoilla linjoilla ja on käynyt pitkään kampanjaa Hesaria vastaan.

Hesari lienee onnistunut journalismissaan parhaiten, sillä samaan hengenvetoon kuplasta riippuen se voi olla joko täysin vasemmalla tai aivan liian oikealla. Tähän pitäisi muidenkin medioiden pyrkiä, että saisi näin kirjavan kritiikin osakseen, sillä näin laaja kritiikki on jo harvinaista. Kertoo journalismin laaja-alaisuudesta vain, kun kriitikot löytyvät poliittisen kartan ääripäistä.

Maahanmuutto, Nato, euro ja jokunen muukin teema elättävät myös omat tiukat kuplansa. On vain kyllää ja eitä eikä harmaan välimaastoja paljoakaan. Keskustelut polarisoituvat herkästi sosiaalisen median syövereissä älyttömiksi juupas-eipäs –nokitteluksi ja menevät henkilökohtaisuuksiin myös.

Melkeinpä minkä tahansa puolueen kaikkein kiihkein siipi elää nykyisinkin jonkinasteisessa kuplassa. Kun lentää rapaa niskaan vastustajilta ja medialta, syytetään panettelusta ja ajojahdista eikä haluta nähdä metsää puilta. Menneellä vaalikaudella tässä marinassa kunnostuivat perussuomalaiset eniten. Oppositioasema lienee vaikuttaneen siihen ainakin osittain. Nyt katsotaan kuinka uusi oppositio kokee kohtelunsa mediassa ja muualla.

Punavihreä kupla mediapiirissä voi olla osin todellisuuttakin, mutta sen teho on ollut ehdottomasti käänteinen punavihreän siiven kannatukseen nähden. Vasemmisto painaa historiansa aallonpohjassa ja vihreät eivät ylitä noin 30-vuotisen taipaleensa jälkeen 10 %:ia valtakunnallisessa kannatuksessaan millään eurovaaleja lukuun ottamatta.  

Vaan sama marssijärjestys historiassakin.

Kun Suomi ylipolitisoitui joskus 70-luvulla, nuoriso ja kulttuuriväki juoksi taistolaisten syliin estotta ja siellä vasta kuplassa elettiinkin palvoen estotta Neuvostoliittoa.

Kylmä sota oli yhtä kommunismin ja kapitalismin välistä kamppailua omasta yhteiskuntamallista, jota suojeltiin muurein, ohjuksin, sodin, ruplilla ja taaloilla sekä propagandalla.

Vielä kauempaa historiasta löytyy erilaiset ristiretket ja muut uskonsodat malliesimerkkinä ammoisten aikojen kuplista.

Voiko kuplassa kuin kuplassa sitten olla oikeassa? Toki, toki, mutta sehän riippuu siitä useimmiten, tarkastellaanko asiaa kuplan sisältä vai ulkopuolelta. Jonkinlainen kupla meillä jokaisella kuitenkin on, minullakin.

Summa summarum: terminä kupla voi olla tätä päivää, mutta ilmiönä se on yhtä vanha kuin ihmiskuntakin. Ja ei tule päättymään täysin koskaan. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Osuva huomio Hesarista. Omasta mielestäni lehti on enemmän oikeistolainen.

Kotimaamme ei ole jakautunut kahtia, se on puolueiden perusteella jakautunut n. 10-16 osaan. Tähän voi ottaa vielä mukaan jehovan todistajat, helluntailaiset ja muita uskonnollisia ja ei-uskonnollisia ryhmiä.

Käyttäjän timoekman kuva
Timo Ekman

Joo, emme elä kyllä Suomessa yhtenäiskulttuurissa kuin ihan jonkun kielen ja muutaman muun seikan osalta suurimmaksi osaksi.

Esim. oman tuttavapiirini mieltymykset ovat jakautuneet niin kaikkiin laitoihin, että on hyvin vaikea vetää sellaista yhteistä nimittäjää kielen lisäksi heistä. Mutta enpä nyt erityisemmin kaipaakaan mitään tiukkaa yhtenäiskulttuuria.

Yhteiskunnassa, jossa kaikki kukat kukkii vapaasti, menee yleensä keskimääräistä paremmin kuin kulttuurit, joissa ihmisiä ängetään tiukkoihin muotteihin.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Joskus 1980-luvulla ja aikaisemmin, ennen syntymääni, sanovat että sellainen yhtenäiskultuuri olisi ollut. Kuulemani perusteella en kyllä sellaistakaan yhtenäiskulttuuria kaipaa.

Kielenkään suhteen kaikki eivätole yhtenäisiä. Löytyy ruotsinkielisiä, etupäässä rannikolta, sekä saamelaisia ja viittomakielisiä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä maakunta-ja paikallislehdet ovat edelleenkin kepun äänitorvet, joilla on suuri vaikutusvalta tiedotuksen suhteen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

#1 unohdit perhe- ja sukukunnat sekä yksilön kuplan.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Yksilön kuplan? Kaipa semmoinenkin on mahdollinen, ainakin jollain tasolla. Minä en muuten yrittänytkään kirjoittaa kaikenkattavaa listaa. Nuo tulivat vain ensimmäisinä mieleen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #16

Yksilön kupla on erikoinen käsite, se tarkoittaa miten esim henkilö A pystyy havaitsemaan ympristönsä ja rakentamaan siitä näkemyksen. Sitten on henkilö B joka näkee aivan saman asian erillailla kuin henkilö A. Maailmassa tälläisiä kuplia on 7.3 miljardia.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Maisemat ja yleistunnelmat yhdistävät meitä olkaamme sitten mistä alakulttuurista hyvänsä. Säät tietty myös.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Suomesta löytyy monenlaista eri maasto aluetta on rannikkosuomi, ruuhkasuomi, järvisuomi, vaarasuomi ja suomenlappi joten ei maasta löydy yhtenäistä kaikkia yhdistävää maastoa. Lisäksi tunnelmatkin vaihtelevat kovasti paikkakunnittain ja maantieteellisesti esim Tampereella, Turussa, Helsingissä, Kuopiossa ja Rovaniemellä on ihan eri tunnelmat

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ei oo totta ainoastaan jossain Hangonniemellä ollaan poissa isosta biotoopista(?) nimeltään Pohjoinen Havumetsävyöhyke.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #7

Keski-Suomen bilsan tunneilla kyllä opetettiin että Suomi kuuluu lauhkeaan sekametsävyöhykkeeseen aina saaristoa ja Lappia lukuun ottamatta.
Tietystihän pohjanmaa on aika metsätöntä vielä ja idemmäksi mentäessä alkaa havumetsäisyys lisääntyä. Kasvillisuus on kuitenkin eri asia kuin maasto.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #8

Joo varmaan sulla on tuoreemmat tiedot. Siis jokatapauksessa melko yhteinäinen maisema toisin kuin Ruotsi tai Venäjä tai Norja. Ruotsin eteläosa on ihan "toisesta maasta" kuin Norrlanti.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #9

Yhtä radikaali ero on Suomessa kun vertaa Satakuntaa ja Lappia tai pohjan maata ja kainuuta.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #10

Ei ole. Lisäksi Suomessa on tosi vähän ajallisia kerrostumia ralennuskulttuurissa joka kylä samanlainen about. Mieti vaan sitä että koko Suomessa on talvisin routa mikä myös vaikuttaa kaikkeen. Jne. Mutta mistä me puhumme? Siitäkö mitä mä tarkoitin että Vantaa somalitaustaiset suomalaiset ja Pohjois-Satakunnan umpisuomalaiset elävät suht samanlaisessa maisemassa mitä tulee sekä luonnonolosuhteisiin että rakennettuun maisemaan ja että tunnelmat ovat suht samanlaisia kaikkialla Suomessa paitsi heh siinä kuuluisassa Kallion, Punavuoren kuplassa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #11

Oletko paljoa matkustellut Suomessa, muutakin kuin vantaan ja pohjois-Satakunnan väliä? Suomi on hyvinkin moninainen maa jossa elää rinnan kolme heimoa (hämäläiset, karjalaiset ja Saamelaiset) ja se näkyy geeneissä, murteissa, kulttuurissa. Sitten on maisemallista moni muotoisuutta, itse rakastan koti Keski-Suomea sen luonnon kauneuden vuoksi, on kokeita vaaruja, jylhiä järviä ja koivikko-, kuusikko-, ja männikkömetsät kilpailevat hallitsijuudesta (laajat koivumetsät ovat täällä vanhaa kaskimaata). Yhtenäinen Suomi on ollut jo alkujaankin vain 1800-luvun unelmaa ja harhakuvitusta.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #12

Toki on monimuotoisuutta mutta ei radikaalia sellaista. Olet tietysti oikeassa siinä että sävyerot usein ovat jännempiä kuin isot laatuerot. Pääkaupunkiseudulla sitten kuulee kaikkia murteita ihan tasapuolisesti.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #13

En lähtisi Inarin ympyröitä samanlaistamaan pääkaupunkiseutuun ja näyttää saariselkäkin erillaoselta kuin Ahvenanmaan saaristo. Maisema eroja Suomesta löytyy jokakunnasta ja kun katsoo pintaa syvemmälle niin paikalliskuttuuri ja murre rikkovat ne päällisetkin yhtenäisyydet. Ja jos haet radikaalia näkökulmaa niin kertaakaan en ole pääkaupunkiseudulla nähnyt paljaslakisia tuntureita ja vapaita porotokkia mitä Lapista löytyy. Sitten on suuria eroja maaseutu, Kirkonkylä, taajama, pienkaupunki ja suurkaupunki elämille.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #14

Sellaisia ihmisiä ei paljon löydy jotka eivät voisi orientoitua Saariselältä Ahvenanmaalle siirtyessään. Valo-olosuhteidenkaan vaihtelu ei ole niin radikaalia kuin vaikka Ruotsissa missä skoonelaiset eivät paljoa tiedä viistoista hämäristä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #15

Maiseman vaihdosta syntyy aina shokki vaikka lähtisit vain omasta kodistasi käymään lähikaupassasi. Vielä suurempi on shokki sillä joka muuttaa Somaliasta tai Syyriasta Suomeen.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #18

Niin shokki ja löytäminen ja haltuunotto. Siinä on mukana koko henkilö ruumis ja mieli. Ja sitä voi samaistua moneen eri maisematyyppiin. Lapsuuden maisemat vaan ei unohdu niin helposti.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #19

Shokki oli Kiuruveden pojallekin Limingan lakeus, kun hän ihmetteli kuinka täällä voi elää kun maakin on kuin lätty.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #8

Jos nyt vielä Daniel kuitenkin tarkistaisit mitä teille siellä bilsassa opetettiinkaan kasvillisuusvyöhykkeistä. Toivottavasti ei noin kuin kirjoitit. (Samalla voit katsoa mikä ero on päämatuloverolla ja yhteisöverolla.)

Aika kauas menty blogin asiasta ja täysin yhdentekevää, mutta ei me nyt kuitenkaan lauhkeassa (lehti- ja) sekametsävyöhykkeessä asuta paitsi juuri Sinin mainitsemien aivan eteläisimpien alueiden osalta.

Tähän tarkoitukseen riittävän hyvä vyöhykejako: http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit...

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #20

Kauas menty ja yhdentekevää lol. Onko dissaaminen jotenkin tyydyttävää?

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #21

Sori, tarkoitin että on yhdentekevää korjata jotain kasvillisuusvyöhykkeitä kun Ekmanin blogi käsittelee aivan muuta. Olisi kuitenkin epäeettistä jättää höpötietoa tänne leijumaan.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #24

Ok, hyvä selvennys. Ja laiskaa minulta etten tarkastanut kummasta vyöhykkeestä oli kyse.

Toimituksen poiminnat