Timo Ekman Keskustelut jatkuvat osoitteissa https://www.facebook.com/Novellisti ja https://twitter.com/EkmanTJ. Molemmat profiilit ovat avoimia kelle tahansa luettavaksi ja kommentoitavaksi. Muut yhteydenotot osoitteeseen ekman.timo@gmail.com

Paperisten iltapäivälehtien tulevaisuus

Kaiket päivät toimitusten huolella laatimat iltapäivälehtien lööpit kirkuvat ruokakauppojen ja R-kioskien lehtitelineissä. Hinnallakin kamppaillaan jatkuvasti. Joka viikko jompikumpi lehti on alennuksella myynnissä ja joskus tarjouspäivät osuvat yksiinkin, joskin harvoin. Toisinaan alennettu aviisi on vain saatavilla jossain ruokakaupassa muttei R-kioskilla, joten hinnalla jumpataan monipuolisesti.

Tästäkin huolimatta molempien lehtien levikit ovat pudonneet dramaattisesti. Vuonna 2006 Antti-Pekka Pietilä sai monoa Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan paikalta, koska IS:n levikki- ja markkinointikehitys ei vastannut odotuksia. Pietilän aikana levikki laski alta 200 000. Vuoden 2013 tarkastettu levikki oli Ilta-Sanomilla enää 118 358 ja 100 000 raja rikottaneen piakkoin, jos meno jatkuu samana. Kukaan ei osaa varmasti sanoa, milloin paperisen median pohjakosketus tulee varmuudella.

Kilpailija Iltalehdellä menee vielä surkeammin. Viime vuoden tarkistettu levikki oli 77 345 ja luku alkaa hipoa maakuntalehtien määriä. 

Molempien lehtien määrät kuvaavat arkipäivien myyntiä. Viikonloppunumeroiden myynnit ovat hiukan korkeampia pidemmästä myyntiajasta johtuen.

Molempien digitaaliset näköislehtitilaukset ovat toistaiseksi myös sen verran marginaalisia, ettei niiden luvuilla ole suurempaa merkitystä. Mitään räjähtävää Hesarin tapaista digitilaajien invaasiota ei myöskään ole näköpiirissä. Vai tunnetteko moniakin IS:n tai IL:n digitaalisen näköislehden tilaajia?

Yritystä parempaa suuntaan on ollut kyllä molemmilla lehdillä.

Iltalehti uusi joku aika sitten yleisilmettään sekä sisältöä. Hatunnosto sille, että lehden Taustat & Tekijät -liite on mielenkiintoinen lukuelämys. Kolumnit siellä ovat toki aavistuksen verran lyhentyneet uudesta taitosta johtuen. 

En ole ihan varma siitä, että kolumnit tulisivat jollain tapaa luetuimmiksi, jos kolumnille varattua palstaa levennetään ja kolumnisti nojailee nimikirjaimiinsa kokovartalokuvassa. Kolumneja luetaan niiden sisällön, ei ulkoasun vuoksi. Vielä viime vuosituhannen lopussa kolumnit olivat toisinaan koko sivun mittaisia ja lukijoita piisasi silti.

Iltapäivälehdillä menee joka tapauksessa printin alamäestä huolimatta verkossa erittäin lujaa. Molemmat lehdet vuorottelevat TNS Metrixin viikoittaisissa lukijamittauksissa vuoronperään ensimmäisenä tai toisena ja muut mediat jäävät kauas jälkeen. 

Printtimedian kuolemaa on povattu jo pitkään. Povaajille on ollut kiusallista se, että se on kerta toisensa jälkeen siirtynyt ja hyvin tuntuvat sinnittelevän kautta linjan printtimediat, nuo piruparat.

Jossain kohtaa ollaan kuitenkin tukalassa tienristeyksessä. Ip-lehtien printtiversiot jos jatkavat levikkinsä pienentämistä, ilmoittelijat alkavat tympääntyä alustaan ja etsivät hinta-laatu -suhteeltaan paremman vaihtoehdon. Facebook ja Google vaanivat oven takana jo uhkaavasti ja muut sosiaaliset mediat tulevat peräjolkkaa perässä. 

Kierre tuloksen ja levikin tippumiselle on luonnollisesti ensisijaisesti internetissä ja sen maksuttomassa uutisten ilmaissyötössä. Iltapäivälehdet ovat olleet tässä verrattomia suunnannäyttäjiä. Omista mokista maksetaan nyt kallista hintaa.

Iltalehti seuraa edeltäjänsä Uuden Suomen (se paperiversio, ei nykyinen) tiellä pikkuhiljaa. Uusi Suomihan kuoli osittain myös senkin takia, että sen tilaajapohja oli liian hajallaan ja tämä ei vakuuttanut ilmoittelijoita. Niinpä niin. Mistäpä löydät ilmoittelijoita, jos levikkialueeseen alkaa tulla turhan suuria laikkuja ajan mittaan. Toki tappiokierteeseen Uudella Suomella oli varmasti muitakin, mutta tässä yksi niistä.

Monikymmenpäisten toimitusten elinehto on kuitenkin toistaiseksi paperinen lehti. Sillä vuollaan tuloksen runko. 

Yksi vaihtoehto voisi olla se, että otetaan maailmalta mallia ja tiputetaan irtonumeron hinta aivan minimiin. Joko 30-40 senttiä numerolta riittäisi ehkä nipin napin kustantamaan jakelu- ja painokustannukset. Tulos leivottaisiin ilmoittelijoilla, joiden usko palautuisi, jos levikit saataisiin nousuun aggressiivisella hintapolitiikalla. 

Annan kuitenkin jonkinlaisen arvion seuraavasta 10 vuodesta. On enemmän kuin mahdollista, että ainakin toinen iltapäivälehdistä siirtyy kokonaan verkkoon, sillä maailman digitalisoituminen ja internetiin meno ei todellakaan ole laskemaan päin. Nettiin tulee ilmainen ja maksullinen osio ja tämä nettitoimitus prässätään todella minimiin, sillä äärimmäisestä kilpailusta johtuen netin mainosbannerit eivät tule koskaan saavuttamaan samanlaista tuottoa kuin printin palstamillimetrihinnat.

Yhdelle iltapäivälehdelle luulisi piisaavan markkinointia Suomen kokoisessa maassa vielä printtinäkin.

Luonnollisesti tätä siirtymää kuvataan taktiseksi vedoksi muuttuvassa maailmassa, mutta missään nimessä se ei tapahdu vapaaehtoisesti vaan pakon edessä.

Nyt vain laskuri käyntiin ja katsotaan, mikä on tilanne 27.7 2024.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jako aamu- ja iltapäivälehtiin alkaa olla mennyttä kun uutisvirta netissä on jatkuva.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset