Timo Ekman Keskustelut jatkuvat osoitteissa https://www.facebook.com/Novellisti ja https://twitter.com/EkmanTJ. Molemmat profiilit ovat avoimia kelle tahansa luettavaksi ja kommentoitavaksi. Muut yhteydenotot osoitteeseen ekman.timo@gmail.com

Itella luupin alla

Uuden Suomen kustantaja Niklas Herlin nosti median kannalta tärkeää seikkaa pinnalle kyseenalaistamalla Itellan rajuja jakelun hinnankorotuksia. Herlin näki Itellan puristavan liikaa medioita aikana jolloin levikit laskee ja ilmoitustulot tippuvat ilman Itellan painostustakin. Itella siis näin ollen vain syventää ja ruokkii entisestään mediatalojen ahdinkoa.

Toki asian voi ajatella näinkin, mutta kyseessä on myös osa isompaa yhteiskuntarakenteen ja median muutosta. Itellahan on perustellut jakelukustannusten nousua levikkien laskemisella sekä varhaisjakelun lopettamista entisestään harvenevalla haja-asutusalueella tästäkin syystä. Ei ole millään muotoa Itellan syy, että medioiden levikit laskevat. Itella pyrkii vain toimimaan mahdollisimman kannattavasti, vaikka valtionyhtiö onkin. 

Valtionyhtiön statukseen vetoamalla voi toki ajatella siten, että Itellan toiminta on sen verran tärkeää, että sen pitää vaikka tappiolla kantaa lehtiä kaiken maailman käpykyliin niin kauan kuin joku lehti hengissä pysyy. En aivan jaa tällaisena taloudellisesti tiukkana aikana tällaista ajatusta, jossa valtionyhtiön pitäisi tehdä heikompaa tulosta sen takia, että heidän asiakkaansa ovat munanneet itse oman liiketoimintansa menemällä nettiin. 

Kaikenlaista tabletti-kokeilua on näille periferian tilaajille viety mm. Lapin Kansan toimesta. Tulokset ovat olleet rohkaisevia, mutta vielä elää tätä printin nimiin vannoutunutta tilaajaa hautaan asti. Sen tiedän, että esimerkiksi äitini lopettaa ennemmin Ilkan tilaamisen ennen kuin rupeaa sitä lukemaan ruudulta. 

Toinen seikka on se, että Suomikin pikkuhiljaa kaupungistuu. Sille ei voi Itella ja media tuon taivaallista, mutta Itellan pitää siihenkin vain reagoida.

Käyttöliittymänä paperilla on tiettyjä ylivertaisia etuja kuten esim. selausnopeus ja lehden lukunopeus. Mikään tabletti ei tarjoa vielä niin nopeaa yleissilmäystä ja nopeutta kuin tuo sellusta muovattu tuote. 

Tutkittu juttu on myös sekin, että kuluttajat haluavat lukea mainosvirtaa ennemmin paperilta kuin netistä. Ei erilaiset mainostenesto-ohjelmat ole tyhjästä syntyneet.

Paperi ei ole siis ihan justiin kuolemassa pois, ja se saattaisi voida paremminkin ja sillä olla turvatumpi tulevaisuus, jos kaupalliset mediat itse ryhdistäytysivät ja laittasivat liiketoimintansa kuntoon. Paljoa ei tarvitsisi edes tehdä. Ihan netin ilmaissyötön ajaminen minimiin auttaisi jo paljon asiaa ja paperi tekisi come backin aika äkkiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Hyvin on pedattu YLE:lle tiedotusmonopoli. Ensin nostettiin verot ja sitten kotiinkanto.

Käyttäjän timoekman kuva
Timo Ekman

Se on myös jännä juttu, että YLE on pistetty pystyyn 1926 ja vasta tuossa vajaat 10 vuotta sitten on alettu huutamaan, että YLE on printtimedian kilpailija. Mikähän siinä oli, että noin 80 vuotta meni aivan rauhallisesti rinta rinnan?

Kuulostaisko uskottavalta selitykseltä: kaupallinen media on tehnyt elämänsä suurimman munauksen menemällä nettiin ja tarjoamalla kaiken ilmaiseksi. Nyt kun muuta ei enää keksitä, niin haukutaan muita.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

On helppo puhua kilpailevan jakeluyhtiön perustamisesta. Mutta sellaisen perustaminen ja varsinkin pääomittaminen on vaikeaa. Ei tämä ole salaisuus, ja myös Itellan vastaavat henkilöt tietävät asian. Posti ja Yle: ei voi olla sekä-että, kun tämä on suomalaisille joko-tai -kysymys.

Toimituksen poiminnat