Timo Ekman Keskustelut jatkuvat osoitteissa https://www.facebook.com/Novellisti ja https://twitter.com/EkmanTJ. Molemmat profiilit ovat avoimia kelle tahansa luettavaksi ja kommentoitavaksi. Muut yhteydenotot osoitteeseen ekman.timo@gmail.com

Väärä itkuvirsi kaupallisen median alamäen syistä

Eläkkeellä oleva pitkän linjan toimittaja Ari Valjakka latasi Keskisuomalaisen kolumnissaan pöytään ne kaikki kulahtaneet ja täysin metsässä olevat stereotyypit, minkä takia kaupallinen media on suomeksi sanottuna kusessa.

En totta puhuen ymmärrä, miksi lehden kolumnipalstalla päästetään ääneen noin heppoisin perustein. Liekö Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervolakin jossain lumemaailmassa ja vain haluaa uskoa menneen ajan Valjakan jorinoita.

"Älä kritisoi meitä!"

Muistan kun lähestyin Mervolaa heidän maksumuuristaan ja huomautin, että Hesarin maksumuurin plagiointi oli pahinta laatua oleva lapsus, sillä se on kierrettävissä aivan alakoululaistenkin tietämin keinoin (annoin yksityiskohtaiset ohjeetkin siihen).

Mervolan vastausviesti oli kohtuullisen sapekas ja hän vain tilitti, että ihmiset ovat rehellisiä ja he luottavat siihen ja sillä siisti. Ja näin ollen siis tilaavat Keskisuomalaisen ilomielin, vaikka se on käytännössä saatavissa ilmaiseksi ilman sen kummempaa vaivaa.

Jo on luja usko siihen, että perässä tuleva diginatiivi sukupolvi nielee purematta päiväkirjan lukon tasoisen suojauksen hamaan maailman tappiin saakka. Miksei voida siirtyä kerralla käyttäjätunnus- ja salasanajärjestelmiin maksullisten näköislehtien tapaan?

Kuinkahan monta kertaa mediataloille pitää paukuttaa päähän ne muutamat kylmät tosiasiat median murroksesta. Kokeillaan nyt taas yhden kerran.

Kuluneita väitteitä

Valjakan ykkösväite, että lehtien arvonlisävero karkottaa tilaajat. Vanhemmilleni on tullut maakuntalehti Ilkka koko minun muistamani elämän eli sieltä 80-luvun alusta katkeamatta ja hinta ei ole minkäänlainen tekijä ollut tilaukselle. Aina kestona ja hinnasta viis. Kritiikin ainoa järjellinen piikki oli siinä, että huomautettiin printin ja digitaalisen median eri arvolisäveroprosenteista (printti 10, digi 24).

Niiden himottujen uusien nuorien tilaajien suhteen mainittakoon, että mikään hinta ei auta tilaamaan, jos tuote on väärä. Siitä tuonnempana. 

YLE-marina eli se, että YLE rällästää kaupallisen median kentällä ja vääristää kilpailua veronmaksajien rahoilla alkaa olla jo harvinaisen väsynyttä kuten pikkuhiljaa tämä minun saman asian veivaaminenkin. YLE kuuluu eurooppalaiseen kulttuuriperimään ja siihen kuuluu valtiorahoitteinen media, jota ei kaupalliset lait rasita. Se antaa mahdollisuuden myös aivan omanlaatuiseen journalismiin ja muuhun tuotantoon, mitä YLE mallikkaasti toteuttaakin. 

Sitä paitsi onko tullut huomattua, että Suomessa meni kaupallisen median ja YLEn välinen rinnakkaiselo aivan kitkatta 70 vuotta eikä missään mediassa mouruttu nykyiseen malliin YLEn hyppimisestä kaupallisen median tontilla eikä vaadittu YLEn aseman rajaamista kärjistetysti sanottuna joksikin merisäätiedotteiden lukijaksi tai muuta mediaa täydentäväksi pilipalilaitokseksi vain.

Maakuntalehti suurin häviäjä?

Alan olla pikkuhiljaa entistä varmempi, että median murroksen suurin häviäjä on maakuntalehti. Ai miksikö? 

Mietitään jotain kunnallista tilattavaa paikallislehteä. Siinä on yksi aivan ylivertainen piirre. Siellä on sellaista materiaalia, mitä ei ole missään muualla ja se on valtaosaksi takuuvarmasti maksun takana eli vain tilattavassa muodossa.

Oma lukunsa ovat ilmaisjakelulehdet, joilla voi myös tulevaisuutta nähdä, mikäli ilmoitushinnat ovat kohdillaan. Kolumnissa esiin tuotu kansanedustaja Eero Lehden (kok) huoli Yleisradion tappavasta vaikutuksesta kaupallisen median suhteen saattoi olla liioiteltu, sillä ei tämän päivän diginatiivi sukupolvi tyydy vain johonkin YLEn ja ihan vaikkapa Uuden Suomenkaan tarjontaan. 

Tähän päälle tietysti valtakunnalliset mediat, joilla on sen verta suuret volyymit ja ilmoitusmarkkinat, että luulisi nyt, että se porukka (IL, IS, HS ja Maikkari) nyt sinnittelevät väkisinkin tämän hetteikön yli, joskin Hesarin tapa tarjota jotain Kuukausiliitteen Ja NYTin muutamia juttuja lukuun ottamatta koko sisältö ilmaiseksi verkossa on aivan ainutlaatuinen liiketoimintatapa (se em. maksumuuri). Toistaiseksi tilaajia piisaa Hesarin nettilehdelläkin, joten hätäkö tässä - vielä.

STT on myös oma lukunsa, jolle luulisi myös kohtuu pitkää ikää, sillä ainakin maakuntalehtien kyky tuottaa ulkomaan uutisia ja joitain päivänpolttavia valtakunnan politiikan uutisia on hiukan rajallinen. Uskottavuussyistä tästä puolesta ei kannata vähentää, vaikka Ilkassa mennään aika äärimmäisyyksiin ulkomaan uutiset vs. urheilu uutiset taholla. Sivujen suhdeluku on liki päivittäin 1:3-4.

Niinpä niin. Välimallin edustajalle eli maakuntalehdelle jää tässä jaossa Musta Pekka käteen. Maakuntalehdellä on lähitulevaisuudessa entistä suurempi tarve todistaa ylipäätään koko olemassaolonsa elleivät toimintamallit muutu. Ensimmäinen voisi olla se, että sulkisi ihan kylmästi verkkosivut maksullista digilehteä lukuun ottamatta. Kyytä ei tämän enempää tarvitse polvellaan pitää.

Saisiko tilaajien ikäjakauman nähdä?

Otin taannoin yhteyttä Ilkan mediamyyntiin ja kyselin sellaista asiaa, että olisin kiinnostunut tietämään Ilkan tilaajien ikäjakaumaa. Laitoin ykkösvaihtoehdoksi, että jos nyt saisi prosentuaalisen osuuden suurinpiirtein 18-30 vuotiaista näin ensi alkuun. 

Vastaus oli aivan korrekti mutta yllättävä. Järkevintä perustelua edusti se, että hei eivät tilauskaavakkeissa kysele ikää, joten tarkkaa tietoa ei ole (vähän yllättävää, kun tietää mitä hyötyä siitä olisi kertoa ilmoittelijoille).

Rehellisyydestä täytyy antaa kuitenkin siinä suhteessa pisteet, että markkinointipäällikkö kertoi tämän lisäksi, että heillä on kyllä jonkinlainen osviittaa ikäjakaumista, mutta ne ovat vain talon sisäiseen käyttöön tarkoitettuja. 

No mutta wau! Onko tämä yleisempikin tapa tylyttää vaikkapa potentiaalisia ilmoittelijoita siten, että mainostele mitä mainostelet palstoillamme ja pistä alveineen monta tonnia puolen sivun mainoksesta meille tulemaan, mutta ei me nyt tällaisia asiakastietoja vaivauduta sulle kertomaan, kuten ikä esimerkiksi. Mitäpä sitä nyt sellaisella tiedolla tekee maakuntalehden ilmoittelija, jos sattuu lumilautoja ja nuorison trendivaatteita vaikkapa myymään.

Itellankin syy?

Hiukan surkuhupaiseksi meni Valjakan Itella-haukutkin. Valjakan mukaan Itella on edesvastuuton, kun ei harrasta aamujakelua jokaiseen yksittäiseen rysänperään ennen kukonlaulua. Itellan pitäisi siis olla sanomalehdistön välittäjä hinnalla millä hyvänsä. Jep jep. Jos tuote on kunnossa, sitä tilataan ja Itella vie tuotetta tilaajille kuten ennenkin. Eihän kukaan vie enää Venäjälle Ladan tulppiakaan, kuten 90-luvun alussa.

Kun Hesari ei joukkoon lähtenyt

Valjakan mediakritiikin hämmentävin osuus oli se, että hän syyllisti Hesaria siitä, että se otti tabloid-uudistuksessa varaslähdön maakuntalehtiin nähden ja nyt jollain sumealla logiikalla ilmoitusmyynti on tämän takia vaikeuksissa. No voi olla perinteisessä broadsheet-koossa vaikeuksia myydä palstatilaa, mutta on se nyt ollut lehdentekijöiden tiedossa ainakin 10 vuotta, että ilmoittelijat tykkäävät tabloid-koosta. Minne toimituspalaverin muistion alaviitteeksi tämäkin tosiasia on jäänyt?

Ja hei, Lapin Kansa lähti ennen Hesariakin tabloid-kooksi, joten joku muukin tämän puolen on ymmärtänyt.

Herätys kolmen w:n todellisuuteen

Aivan hämmästyttävän vähällä Valjakka päästää mediakritiikissään internetin osuuden. Niin niin, siellä jossain verkon syövereissä on vain joku netti, missä nyt vähän kokeillaan uusia ansaintamuotoja ja sielläkin vähät ilmoituseurot menee joidenkin monikansallisten veroparatiisiyhtiöiden taskuun.

Uudistumisen perään Valjakkakin huutelee, mutta hakee konkretiaa melko epäselvällä konsulttikielellä. Innostusta, luovaa evoluutiota, intohimoa työhön ja muuta jargonia, joka ei auta lainkaan, jos tuotteen eli journalismin pohja on aivan sivuraiteilla. 

Ei esimerkiksi sanaakaan siitä, että maakuntalehdet ja muu valtakunnan media tekevät ainutlaatuista itsemurhaa syöttämällä ristiin ja pystyyn materiaalia ilmaiseksi nettiin muodossa tai toisessa. Ilmeisesti aivan tolkuton usko edelleen siihen, että netti on tilattavalle lehdelle mainos, vaikka 15 vuoden kokemuksella pitäisi pikkuhiljaa jo oivaltaa jotain muutakin. Mikäli kapakassa jaettaisiin ilmaiseksi viinaa, ei se olisi mainos alkoholistille siitä, että täältä kannattaa ostaa joku ulkolainen tuontiolut.

Kollektiivinen herätys, jossa yhteispäätöksellä aletaan lopettaa materiaalin ilmaissyöttö olisi kuin defibrilaattori sydänpysähdyksen saaneelle näin ensi alkuun. 

Valjakan kolumni oli ylivoimaisesti huonoin ja eniten tosiasioita välttelevä mediakritiikki varmaan muutamaan vuoteen, mikä on silmiini sattunut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat